Käpylän Pallo teki viime syksynä merkittävän uuden panostuksen joukkueiden ja pelaajien laadukkaan arjen kehittämiseksi palkkaamalla seuran valmennuspäälliköksi Tuomas Rantasen. Tuomas toimii tällä hetkellä seuran 11–14-vuotiaden United- ja City-joukkueiden kanssa sekä vastaa seuran Huuhkajapolun kokonaisuudesta ja tiedolla johtamisen prosesseista. Valmennuspäällikön tärkeimpänä tehtävänä on toimia valmentajien tukena joukkueiden arjessa kentällä. Valmentajat saavat täten työstään jatkuvasti arvokasta palautetta ja ennen kaikkea kehitysideoita. Tämän kauden aikana on tarkoitus luoda uusia käytäntöjä ja toimintamalleja, jotka voidaan jatkossa monistaa myös seuran muiden joukkueiden käyttöön.
Haastattelimme Tuomasta siitä, miten uusi tehtävänkuva on nyt noin puolen vuoden kokemuksella sujunut.
Mitä normaaliin viikkoarkeesi kuuluu joukkueiden ja valmentajien kanssa kentällä toimiessa?
Talven aikana olen pystynyt olemaan kentällä keskimäärin noin viitenä päivänä viikossa seuraamassa harjoituksia ja pelejä. Konkreettisesti se sisältää treenien seuraamista ja arviointia erilaisten mittareiden kautta, jotka kohdistuvat pääosin kolmeen eri osa-alueeseen. Seuraamme sitä, miten seuran pelaamisen periaatteet näkyvät harjoittelussa ja kuinka niissä kehitytään. Toiseksi teemme määrällistä arviointia esimerkiksi pallokosketuksien ja aktiivisen harjoitteluajan suhteen. Kolmantena olemme luoneet valmentajille toiminnan checklistin, jossa seuraamme asioita, jotka olisi otettava huomioon ennen treenejä, treenien aikana ja treenien jälkeen. Tämän lisäksi pyrin keskustelemaan pelaajien kanssa paljon ja antamaan heille yksilöllistä palautetta harjoittelusta sekä peleistä.
Millaisia uusia käytäntöjä valmentajien osaamisen kehittämiseen on syntynyt?
Valmentajien kanssa käydään aiemmin mainitsemaani toiminnan laatutekijöiden listaa läpi yksityiskohtaisesti, ja niiden myötä luodaan tavoitteita tulevaan. Olemme järjestäneet säännöllisesti sisäisiä koulutustilaisuuksia, joissa aiheena on esimerkiksi ollut harjoittelun määrällisten mittareiden tuloksien analysointia ja niistä johdetusti tavoitteiden asettelua. Tämän lisäksi aloimme pilotoida XPS Network -palvelun käyttöä kaikissa United-joukkueissa ja muutamissa City-joukkueissa. Kaikki joukkueet suunnittelevat harjoitukset sovellukseen, joten minun on helppo seurata sitä kautta, mitä treeneissä tehdään. Olemme rakentamassa sovellukseen myös harjoitepankkia seuran pelaamisen periaatteisiin ja pallonkäsittelytaitoihin liittyen, jolloin valmentajien ajankäyttö ei mene enää niin suurelta osin harjoitusten suunnitteluun.
Miten valmentajat ovat ottaneet uudet käytännöt vastaan?
Pääosin olen erittäin tyytyväinen meidän valmentajiemme kykyyn ottaa palautetta vastaan, ja siihen kuinka he pystyvät siirtämään sen myös toiminnan tasolle. KäPassa haluamme pelaajien olevan sisäisesti motivoituneita, jotka janoavat uuden oppimista ja samaa edellytämme myös valmentajilta.
Millainen rooli tiedolla johtamisella ja datalla on valmentajien sekä pelaajien kehittämisessä?
Totta kai merkittävä. Koen kuitenkin, että kaikkea dataa ei kannata kerätä vain keräämisen ilosta, vaan tärkeintä on löytää meille oikeat mittarit, joista on isoin hyöty pelaajien ja toiminnan kehittymisen kannalta. Valmentajat laittavat todella paljon aikaa omien joukkueidensa eteen, joten heitä ei myöskään voi kuormittaa millään sellaisella, josta ei ole konkreettista hyötyä.
Mikä on Huuhkajapolun rooli tässä kokonaisuudessa?
Huuhkajapolun tapahtumat koostuvat peleistä, ominaisuustesteistä sekä motivaatioon ja valmentajan toimintaan liittyvistä kyselyistä. Tapahtumat analysoidaan niin pelien, testien kuin kyselyiden osalta yhdessä valmennuksen kanssa. Testitulosten osalta teemme vertailua sekä muihin osallistuviin seuroihin, että Huuhkajapolun asettamiin tavoitetasoihin ja toki myös yksittäisten pelaajien osalta heidän omiin aiempiin tuloksiinsa. Tapahtumien lisäksi Huuhkajapolkutoiminnassa on muun muassa määritelty seura- ja joukkuekohtaisesti kehitystilatavoitteita niin pelaamisen, harjoittelun kuin elämänhallinnan osalta.
Millaisia tuloksia toiminnalla halutaan saavuttaa pitkällä tähtäimellä?
Tavoitteena on, että meidän seuramme joukkueet toimivat samoilla periaatteilla niin kentällä, kuin kentän ulkopuolella. KäPan pelaaja on yritteliäs, tavoitteellinen ja hän toimii joukkueen ja seuran yhteisesti sovitulla tavalla. Pelaajakehityksellisesti tavoitteena on, ettemme kasvata pelaajia ainoastaan siihen tapaan, mitä KäPassa haluamme, vaan heidän on pärjättävä myös esimerkiksi aluejoukkueissa, maajoukkueissa sekä muissa ympäristöissä. Olemme kasvattajaseura ja haluamme, että parhaat pelaajamme ottavat urallaan askeleita meiltä kohti seuraavaa tasoa, jopa ulkomaille asti.
Miten puolestaan valmentajat ovat ottaneet uudistetut toimintamallit vastaan? Kysyimme asiaa seuran 2010 United ja 2013 United joukkueiden vastuuvalmentaja Otto Fältiltä. Vaikka hän onkin UEFA A -lisenssitutkinnon suorittanut ammattivalmentaja, niin valmennuspäällikön sparraus arjen valmennustyössä on hänellekin aivan yhtä tärkeää kuin se on vähemmänkin valmennusvuosia omaavalle valmentajalle.
Miltä uudet toimintamallit valmentajien osaamisen kehittämisestä näyttävät valmentajan näkökulmasta?
Vaikka seurassa on aina ollut avoin kulttuuri ja keskustelua pelistä syntyy päivittäin, niin Tuomaksen sparraus ja näkökulmat valmennuspäällikön roolissa tuo itselleni paljon tukea arkeen. Keskustelut pelaajista, harjoitteista ja otteluista ovat antoisempia, kun mukana on silmäpari, joka seuraa toimintaa läheltä erilaisella näkökulmalla kuin joukkueen koutsit. Omasta toiminnasta saamani konkreettinen palaute on myös superarvokasta, ja pääsen työstämään sellaisia valuvikoja mitä en ole aiemmin edes tunnistanut itse.