Matkablogi

Torneo Donosti Cup - San Sebastián 5. - 12.7.2015

5.7.2015
Rakas blogi
Tapasimme kello 5 Helsinki-Vantaan lentokentällä terminaali 1:sen edessä. Esaa lukuunottamatta kaikki olivat ajoissa. Turvatarkastuksen jälkeen kaikki pyörivät terminaalissa ennen enismmäistä lentoa. Lento lähti 6.40 ja saimme Nutella - croisantteja. Ne olivat herkullisia!
Lento laskeutui Frankfurtiin, jossa odotimme tylsät kolme tuntia tulisten leipien ja kaakaon kera. Koneen saavuttua istuimme paikollemme. Meri joutui oudon pojan (kuulemma Jack) viereen ja kaikki nauroivat hänelle koko matkan, mutta poika ei tajunnut mitään (...). Lento laskeutui Bilbaoon, nousimme bussiin ja matka kesti noin yhden tunnin San Sebastianiin. Menimme ensin Donosti cupin ilmoittautumispaikalle ja sen jälkeen hotelliin.
Pitkän matkan jälkeen kaikki olivat hikisiä ja menimme rannalle. Vesi oli lämmintä ja aallot suuria, joista nautimme. Sitten menimme päivälliselle, joka oli SUURI. Tapasimme myös muita Donosti cupiin osallistujia. Tämäm jälkeen menimme majapaikkaamme kirjoittamaan blogia. Olemme olleet tähän mennessä hereillä noin 17 tuntia, joten uni painaa jo silmiä.
Meri, Martta ja Maaria

Äidistön sana,
Helsinki-Vantaalla kaikki hyvin. Koneessa nousun jälkeen strategisia paikanvaihtoja. Suklaacroisant aamiaiseksi, hmmm.
Frankfurtissa pientä kuljeskelua, kaikki tallessa noin yksi tunti ennen määräaikaa. Salami EI ollut Minnille ja Talville liian tulista. Lennolla Bilbaoon väsylevottomuutta ja noloa laulua.
Tiina.

6.7.2015
Yö tuli nukuttua hyvin, koska matka oli niin pitkä. Tänä aamuna heräsimme kahdeksalta hostellin aamiaselle.
Nyt fiilikset ovat mahtavat, tanään voitimme yhden turnauksen kovimmista joukkueista maalein 3-2. Sen jälkeen tulimme ihanan viileällä ilmastoidulla bussilla ruokailun kautta rannalle auringon lämpöön. Rannalla tuli vietettyä iltapäivä, jonka jälkeen tulimme kämpille valmistautumaan avaijaisiin. Olemme pian lähdössä Suomen edustusasuissa sinne.
Hyvä Käpä
Anu, Ruusu ja Helmi

Äidistön sana,
Kaksi tyttöä on ihmeparannettu vesi-suola-sokeri -liuoksella ja hieronnalla. Hermostuneita tyttöjä kuskattiin kentälle, josta pois tuli riemastuneen iloisia voittajia. Vastapuolen valmentajan tullessa halaamaan Tiina-huoltajaa, nousi hänelle kyyneleet silmiin ilosta ja ihastuksesta.
Sanna ja Virpi
(Ihmejuoman reseptin saa pyydettäessä)

7.7.2015
Maanantai-iltana oli turnauksen avajaiset. Kävelimme stadionin halki ison suomenlipun kanssa ja näytimme suomalaisuutemme.
Tänään tiistaina oli peli katalanialaista joukkeutta vastaan. Pelin jälkeen söimme lounaan ja lepäsimme, jonka jälkeen treenasimme tukalassa helteessä. Vapaa-ajalla osa meistä lähti ihailemaan Espanjalaisen kaupan halpuutta ja toiset suuntasivat rannalle. Myöhemmin illalla lähdimme päivälliselle ja päivällisen jälkeen lähdimme bailaamaan stadionin viereiseen pieneen diskoon.
Eini, Helka ja Jenna

Äidistön sana
Tytöt ovat osoittautuneet vastuullisiksi ja huolehtiviksi matkaseuralaisiksi, joukkueesta huolehditaan esimerkillisesti. Kuumuus aiheuttaa tottumattomille pieniä ongelmia, joita äidistö hoitaa. Tyttömme ovat saaneet runsasti positiivista huomiota ja osaavat ottaa jo kansainvälistäkin kontaktia.
Heljä

8.7.2015
Herättiin kahdeksalta aamulla ja menimme aamupalalle. Aamupalan jälkeen lähdimme rannalla hölkkäämään vesirajassa ja sen jälkeen venyttelimme Kirsin kanssa. Jumpan jälkeen osa lähti uimaan "jumppavaatteet" päällä ja osa lähti takaisin majapaikkaan.
Vaateiden vaihtojen jälkeen lähdimme vanhalle kaupungille shoppailemaan ja kiertelemään hetkeksi. Myöhemmin lähdimme lounaalle, jonka jälkeen lähdimme pelikentälle pelaamaan.
Pelasimme mahtavaa peliä ja vaikka emme voittaneet, saimme silti Esan ylpeäksi.
Illalla lähdettiin hetkeksi katsomaan valmentajien peliä, jonka jälkeen lähdimme syömään. Matkalla bussimme hajosi, mutta onneksi saimme pikkubussin paikalle ja päästiin ajoissa syömään. Syönnin jälkeen lähdimme tanssimaan kisakylään ja pidimme hauskaa. Myöhemmin bussi tuli ja suuntasimme takaisin majapaikkaan ja olimme yhdentoista aikaan kotona.
Minni ja Olivia

Äidistön kommentti,
Aaamulenkki Atlantissa ja venytykset ja uimassa kiljuen. Ihanaa!
Pikashoppaus ihanassa vanhassa kaupungissa: Esa osteli eniten.
Peli petonipitäjässä: Gora eta! Hyvää peliä, maalit vieraille. Harmi :(
Diskon jälkeen vierihoitoa: Miksi jotkut pojat on niin typeriä? Onneksi ei kaikki.
Pyykkiyö, huolto pelaa. Talkooeväät harkittuja.
Susku

Äidistön kommentti 2,
Kun Esa ja Susku venyivät ja uskaltautuivat valmentajien peliin, jossa pelikaverit vaikuttivat untuvikoilta, tytöt antoivat kaikkensa "kannustuksissaan".
- Pidä se:  Pidä linja: Eteen, eteen: Jaksaa, jaksaa: Vielä, vielä: Hyvin menee, paremminkin voisi mennä
Pelaajat eivät omien sanojensa mukaan kuulleet mitään, koska joutuivat keskittymään elintoimintojen ylläpitoon hämärän rajamailla. Suskulla oli mielenkiintoisia paikkasijoituksia mm. keskiympyrän seisoskelija ja kantapäätorjunta sekä oman pelaajan tukeminen omarissa. Oli kuulemma kauniit silmät ko. amerikkalaisella pelaajalla.
Tiina ja Virpi

9.7.2015
Tänään meillä oli kaksi peliä ja voitimme molemmat :) Aamulla ensimmäinen jatkopeli alkoi 10.30. Voitimme pelin, joten pelit jatkuivat. Kuitenkin suuntasimme sen jälkeen syömään, jonka jälkeen menimme kisakylään pienille ostoksille. Sitten tulimme majapaikkaan vähän lepäilemään. Netti ei toiminut, sillä wi-fi oli laitettu pois päältä, mutta pidimme hauskaa esim. pelaamalla korttia. Sitten pakkasimme tavarat laukkuihin ja suuntasimme bussille. Bussi odotti meitä tavallisessa paikassa ja suuntasimme pelipaikalle.
Voitimme pelin rankkareille ja Eini teki ratkaisumaalin. Mukana oli siis Einin ensimmäinen rangaistuspotku, joka ratkaisi pelin. Rankkojen pelien jälkeen kävimme rannalla uimassa, jonka jälkeen menimme syomään pizzaa. Illalle oli lopuksi disko jäähallissa. Tanssiminen oli mahtia ja tavattiin paljon uusia ystäviä. Jouduimme vain lähtemään aivan liian aikaisin bussilla kämpille. Pesimme hampaat ja aloimme nukkumaan, että jaksamme huomisissa peleissä.
Kati, Salli ja Talvi

Äidistön kommentti,
Huh mikä päivä! Oli Heljän vuoro päästä tänään äidiksi ambulanssiin. Potilaalle ei onneksi ollut murtumaa eikä näyttanyt olevan enää hätääkään. Turnausjärjestäjien yksityisellä lääkäriasemalla oli taas komea lääkäri, jonka espanjaa Heljä ymmärsi enemmän kuin "tulkin" englantia. ¡ Todos bien!
Rankkarikisassa vapinatauti iski äiteihin. Virkistyimme aalloissa ja jaksoimme vuorovedoila diskovahteina. Onneksi aamupala tehdään valmiiksi vasta 8.45 huomenna.
Tiina ja Kirsi

10.7.2015
Tänään perjantaina heräsimme aamulla ja menimme aamupalalle syömään sitä samaa aamupalaa kuin jokaisena muunakin päivänä.
Sitten valmistauduimme suureen pelikoitokseen, joka määritti b-finaaliin pääsymme. Olimme bussissa surullisia kun kuskimme José ei ollut ajamassa, se oli sad. Jokainen tsemppasi pelissä ihan täysiä, vaikka kuumuus otti koville ja pari tyttyöä meinasi pyörtyäkin. Kentällä oli aika kireä meininki, koska tuomari oli sokea ja vastustajat rikkoivat koko ajan. Vaikka hävisimme tiukan pelin, voitimme märkä t-paita - kisan.
Sitten lähdimme viimeiselle lounaalle. Ruoka oli yhtä maukasta kuin ennenkin. Lounaan jälkeen oli paljon vapaa-aikaa ja sitten tuli aika valmistautua illan bileisiin. Ennen bileitä täytyi kuiten syödä viimeinen ateria "Thank God" Donosti cup ruokalassa. Suunnilleen kaikki olivat innoissaan bileistä, mutta matkaan tuli mutkia. Bussista oli pöllitty rahaa, kolme huulipunaa ja yksi lätsä.
Bileet olivat ulkona, jossa tuuli aivan hirmuisen paljon. Niin paljon, että helmat nousivat. Siellä oli ihan hirveästi ihmisiä ja tungosta, mutta tunnelma oli korkealla. Tanssiminen oli tosi hauskaa. Bileistä lähdettiin julkisilla ja loppuilta olikin sitten säätöä, jou!
Arna ja Ella-Liisa
ps. Ranskikset osoittautuivatkin aika typeriksi.
pps. #00 rules! :)

11.7.2015
Herättiin ja menimme aamupalalle. Sieltä suuntasimme bussille ja bussilla vanhaan kaupunkiin. Siellä sitten shoppailimme ja kiertelimme pienissä porukoissa kolmisen tuntia. Mäkis oli hyvä wifi ja euron juustopurilainen maksoin 2 e ja 5 centtii. Oli kivoja kauppoja. Jee oli kivaa Jee! Ostimme kaikki paljon ihania vaatteita ja muita tavaroita.
Lähdimme hostellille takaisin, koska alkoi sataa ja pidimme piknikimme sisällä wifin luona alakerrassa, kun olimme syöneet laitoimme lämpimämmät vaatteet ja lähdimme vuorelle retkelle.
Nousimme vuorelle hienolla junalla. Pääsimme vuoren huipulle ja otimme paljon valokuvia. Huipulla oli myös "Vintage" huvipuisto, joka ei ihan täyttänyt odotuksia. Laitteet olivat kuitenkin ihan hauskoja ja näkymät olivat upeita.
Meillä oli myös hieno palkintojen jako, jossa kaikki saivat hienon korun ja kiitos sanat. Lauloimme myös Sannalle kiitokseksi laulun ja annoimme hänelle kellon, sillä hän järjesti meille upean matkan.
Vuorelta lähtiessämme kaikilla oli hieman haikea fiilis, koska matka oli ollut upea ja mahtava ja olisimme kaikki halunneet jäädä vielä pidemmäksikin aikaa, pelien ja ihaninen uusien tuttavien takia. Myös näköalat olivat niin upeita ja fiilis täällä on ollut niin hyvä ja loistava.
Pääsimme takaisin kämpille, jonne osa jäi pakkaamaan ja osa lähti uimarannalle. Parin tunnin kuluttua kaikki olivat valmiita ja lähdimme illalliselle syömaan espanjalaiseen tapaamaan. Ensimmäisessä paikassa me söimme pienet alkupalat, jonka jälkeen lähdimme syömään ravintolaan hienon pääruuan. Sitten lähdimme hostellille takaisin, hyvästelimme Saran ja lauloimme hänelle laulun. Osa meistä lähti bussilla ja osa halusi kävellä matkan kotiin. Kävelimme paljain varpain rannan aallokossa suutuspäissämme, koska emme halunneet lähteä seuraavana päivänä kotiin. Kun saavuimme hostellille, osa meni nukkumaan ja osa meni alakertaan viettämään aikaa. Kun loputkin menivät nukkumaan kello oli jo aika paljon, mutta kaikki nukkuivat kuitenkin viimeisen yön San Sebastianissa hyvin.
Salli ja Talvi

12.7.2015
Tänään sunnuntaina oli kotiinlähdön aika. Heräsimme aamulla ennen yhdeksää viimeiselle aamupalalle. Omalta osalta tunnelma oli haikea. Aamupalan jälkeen oli viimeisten pakkailujen aika. Bussimme lähti yhdeltätoista kohti Bilbaota. Kuskimme Jose vei meidät Guggenheim museon luo vielä näkemään tämä nähtävyys. Olimme museolla vain hetken, mutta ehdimme otaa kuvat kukkakoiran kanssa.
Bilbaon kentältä lentomme lähti kohti Frankfurtia kello 14.25. Frankfurtissa meillä oli 4h aikaa tehdä viimeiset ostokset ja syödä. Kentällä oli muitakin joukkueita lähdössä kotiin. Lentomme lähti Helsinkiin 20.40.
Päivän tunnelmat ovat jakautuneet. Osa ei millään halunnut lähteä takaisin Suomeen, mutta toiset odottivat innolla kotiin pääsyä.
Kiitos kaikille joukkuelaisille mahtavasta turnauksesta ja suurin kiitos kuuluu äidistölle & valmentajille, että tämä oli mahdollista. Tätä viikkoa ei helpolla unohda!
Eini <3

Äidistön kommentti,
Vihdoin kotona. Matka onnistui hienosti sekä urheilullisesti että elämyksellisesti. Tehtiin viisaita aikatauluja, pidettiin huolta levosta, ravinnosta ja terveydestä sekä höntsäilystä ja vapaa-ajastakin sekä kansainvälisistä kohtaamisista. Toivottavasti yhteisöllisyys ja kompromissit – suhteellisen ison ryhmän intressien sovittamiset – onnistuivat myös tylleröiden mielestä. Teineily pysyi myös rajoissaan. Ja jos sukkaparit ovat joutuneet eri koteihin, pariutetaan niitä elokuussa. Kiitos luottamuksesta ja lasten lainaamisesta kotijoukoille ja reissulaisille.
Joukkohali ja hyvä KäPa!
Tiina
ps. Seuraavaa ulkomaan turnausta alettiin suunnitella jo. Miten olisi pääsiäisen tienoo 2017?!

_______________________________________

Valmentajien blogi,

Saavuimme pitkän matkustuspäivän päätteeksi Sunnuntaipäivällä San Sebastianiin Espanjaan ja pitkäaikainen haaveemme päästä tähän fantastiseen turnaukseen oli toteutunut ja sanoisin että ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua!
Ilmoittautumisten jälkeen suunnistettiin majapaikoille ja alkoi pikkuhiljaa keskittyminen seuraavana päivänä olevaan peliin Baskien sarjajohtajaa Anorga Kke A.ta (San Sebastan) vastaan. Kun peli ma 11.45 starttasi kävi muutamassa minuutissa selväksi, että kuumuus tulisi olemaan turnauksessa iso haaste, lämpötilan keikkuessa 30- 40 asteen hujakoilla ja auringonpaisteessa vielä huomattavasti enemmänkin! Pelillisesti Baskit olivat odotetun kova ja huomiota herättävää oli ennen kaikkea laadukas ensimmäinen kosketus ja päällä pallon pelaaminen! Taistelu oli valtavaa ja ilmassa olikin eräänlaista "talvisodanhenkeä" ja puristettiin 3-2 voitto, ja huomioitavaa on että kaikki meidän pelaajat kävi kentällä antamassa panoksensa peliin ja lopuksi kentällä toiminut kioskinmyyjä pyysi vielä Käpan viirin pelipaikan kioskin seinälle muiden suurten joukkoon!
Näin oli turnaus saatu käyntiin ja kohti seuraavaa peliä!
Tiistaina pelattiin sitten Fontsanta Fatjoa (Barcelona) vastaan ja kuinkas ollakaan kun peli 11.45 alkoi oli meidät scoutattu perusteellisesti kaadettuamme Baskien suuruuden! Peli sujui kuitenkin "päällystakeista" huolimatta varsin mallikkaasti ja jälleen kovassa auringonpaisteessa pelatussa pelissä on ihan realistista sanoa että mahdollisuudet olivat olemassa jopa voittoon muutaman hiuksenhienosti ohi menneen tilanteen jälkeen! Tuloksena 2-0 niukka tappio!
Keskiviikkona lähdettiin haastamaan iltapäivä-ottelussa Allerru Ke. (Baski) ja peli alkoi varsin ikävästi meidän pelaajan loukkaannuttua, ja kun joukkuekaveri saatiin ambulanssilla sairaalaan taisteltiin se mikä pystyttiin, mutta peliä ei saatu enää kasattua ja huoli pelikaverista oli varmaan suurin syy toiseen niukkaan 2-0 tappioon. Myöskin osoitus siitä miten mahtavasti oltiin jo sulauduttu yhdeksi joukkueeksi jossa jokainen pitää toisistaan huolta!
Torstaina lähdettiin neljänteen peliin, jossa ensimmäisen kerran oltiin tilanteessa, tulos tai ulos!
Aamupalan jälkeen vastaan asettui Antigua Luberri Bge. A myöskin Baskeista ja täydellisestä pallonhallinnasta huolimatta ei onnistuttu vahingossakaan saamaan palloa maaliin! Valmennuksen "tiukan" palaverin jälkeen onnistuttiin jännittävien vaiheiden jälkeen voittamaan peli 2-1 ja päästiin taas askel eteenpäin kohti b-finaalia.
Viides peli ja vastaan asettui Hernani cda ja niinkuin tavaksi oli jo tullut vastustaja oli Baskeista tai niinkuin he omalla kielellään sanovat ei Baski vaan Euskadi! Tiukin mahdollinen peli ja pilkuille mentiin eikä jännitys olisi voinut olla kovempi, rohkeita pilkkuja, yllättäviä vetäjiä, kauhusta kankeita valmentajia ja kannatusjoukot Valeria yrttien tarpeessa. Sitten räjäytettiin fanikatsomo ja voitto kotiin ja sellaisella varmuudella ettei selittelyille ollut varaa Käpylän Pallo oli hiljentänyt stadionin, paitsi pienen osan siitä johon oli jo matkan varrella alkanut muodostua jo pienoinen fanikatsomo! Paikallinen poikajoukko seurasi meitä uskollisesti ja huusi kaaaaapulan palo ja oppimiaan tyttöjen nimiä! Kiitos pojat, olitte upeita!!
6 peli vastassa tukahduttava kuumuus ja Oiartzun Ke Baskeista! Meidän joukkue ei ole koskaan olemassa olonsa aika pelannut niin raskasta peliä kuin puolenpäivän tienoilla pelattu playoff B finaali, lämpötila pelikentällä jossain 40 ja 50 c. väliltä! Peli eteni hämärän rajamailla ja puoliajalla oli pelaajia pitkin poikin vaihtopenkkiä ja toisen puoliajan alkaessa oli enemmän pelaajia kanveesissa kuin pystyssä ja peli 0-0! Kun kysyttiin, että yksi puuttuu, kuka menee, lähti yksi puolitajuton pelaaja hoippumaan kentällepäin, tai ainakin jonnekkin sinne suuntaan ja sanoi "mä meen" oli pakko kysyä että oletko ihan varma? Koskaan ei olla niin kovaa taisteltu kuin tässä pelissä mutta se ei ihan riittänyt ja vastustaja joutui pistämään lähes puolesta kentästä roikkupallon ja tuurilla putosi aivan yläriman alle ja turnaus oli ohi!
Ja millainen turnaus? Kaikkienaikojen turnaus josta kiitos kuuluu loistaville järjestäjille, useille uusille ystäville, upealle kannatusjoukoille kotimaasta, viva äidistö! Ääriolosuhteissa toimiville huoltajille ja ihan ensimmäiseksi loistaville pelaajille, Käpylän Pallo t01-02, te olette yksinkertaisesti huikeita, parhaita kaikista, Espanjan sekoittanut El Nino! Oli aivan fantastista olla mukana, kiitos! kiitos! Ja vielä kerran kiitos!
Ja vielä erityiskiitos Sannalle,ilman sinua tämä ei olisi ollut mahdollista! Kiitos!

Esa ja Susku

Dataline Sport | Molentum Oy